Teerisuo vahvistamaan Puolangan luonnontilaistuvaa suorypästä!
Teerisuolta löytyy sekä lettoa, keskiravinteista että karua suota.
Hiilipörssi on saanut ennallistettavaksi Puolangan Joukokylän eteläpuolella sijaitsevan, noin 40 hehtaarin kokoisen Teerisuon. Ennallistamisen myötä Teerisuo siirtyy osaksi Joukokylän-Kempasvaaran alueella ennallistettujen soiden joukkiota.
Tervajoen kirkkaampi tulevaisuus
Suorypäsalueen ennallistamisesta erityisen tekee soiden valuma-aluetta halkova Tervajoki, joka on kerännyt mainetta yhtenä Suomen parhaista taimen- ja harjusjoista. Iijoen latvusjokien vesistöalueella on myös raakkuja, joille ojituksien aiheuttama vedenlaadun heikkeneminen on ongelma. Soiden ennallistaminen kirkastaa vesistöjä ja siten parantaa erittäin uhanalaisten jokihelmisimpukoiden elinympäristöjen tilaa. Tervajoen tilassa ollaankin jo saavutettu soiden ennallistamisen myötä ilahduttavia tuloksia. Paikallisten mukaan lähistöllä sijaitsevan Palopajukonsuon ennallistamisen jälkeen Tervajoen vesi suosta katsottuna alajuoksussa on kirkastunut silminnähtävästi. Palopajukonsuon ennallistamisesta vastasi Suomen luonnonsuojeluliitto.
Noin kolmella hehtaarilla Teerisuota on tehty kunnostusojitusta aiheuttaen vakavaa vesistöhaittaa ekosysteemiltään rikkaaseen puroon, jossa elää mm. taimenia. Siksi etenkin näiden ojien tukkiminen on vesistönsuojelullisesti tärkeää.
Vesitalouden palauttamisella on myös muita lähiympäristöä hyödyttäviä vaikutuksia. Teerisuon ennallistaminen alentaa alueen tulvahuippuja samalla vähentäen ylivirtaamien aiheuttamia vesistöpäästöjä. Hyötyjä tulee myös kesän kuivan ajan valuman lisääntymisenä, sillä veden poistuessa ennallistetulta suolta ojitettua suota hitaammin, vettä riittää myös kesän kuviin jaksoihin. Tämä on purojen ja jokien lajistolle erittäin merkittävää ja yhä tärkeämpää ilmaston lämmetessä, kuivuusjaksojen pidentyessä ja haihdunnan lisääntyessä.
Luontohyödyt ovat suoryppäässä yksittäistä suota vaikuttavammat
Osittain aikanaan lettoa olleen Teerisuon turve on hajonnut ojitusten myötä maaperän kalkkipitoisuuden ja runsasravinteisuuden vuoksi nopeasti, ja ennallistaminen pysäyttää suon turpeen lahoamisen. Osa Teerisuon alueesta on kuitenkin muuttunut vain vähän. Leton lisäksi Teerisuolta löytyy mesotrofisia eli keskiravinteisia ja sitä karumpia suotyyppejä.
Teerisuon lettovilla ja heterahkasammal. Teerisuo on pahoin kuivahtanut, mutta alun ansiosta voi harvinaisuuksien leviäminen olla ennallistamisen jälkeen nopeaakin.Kuva: Olli Turunen
Teerisuon lettoisuudesta kielivät muun muassa jäljellä sinnittelevät lettovilla ja heterahkasammal. Lajiston pientenkin alkujen olemassaolo lupailee hyvää siitä, että ennallistamisen myötä lajit voivat levitä lähiympäristöön suhteellisen nopeasti. Sen sijaan aiemmin ennallistetulta, osittain lettoisalta Isosuolta letoille tyypillinen kasvilajisto lienee kokonaan hävinnyt. Parhaassa tapauksessa Teerisuon lettolajit siirtyvät ajan myötä myös Isosuolle päin.
Reheväpohjaista entistä suota. Leton palauttamisessa puusto pitää poistaa lähes kokonaan.
Kasvien lisäksi odotamme Teerisuolle palaavaksi suoperhosia ja hyönteisten houkuttelemia suolintuja. Esimerkiksi Isosuon ennallistamisen jälkeen alueelle palasi pesimään useampi metsähanhipari, keltavästäräkkejä, pohjansirkkuja ja jopa parikymmentä tukkasotkaparia sekä useita suokahlaaja-lajeja. Lintujen nopea paluu Teerisuolle onkin selvää etenkin, kun lisäpontta lajiston paluulle antaa Teerisuon kytkeytyneisyys lähialueen ennallistettujen soiden lähdepopulaatioihin. Tällainen osapopulaatioista koostuvan lajiryppään lajistonsuojelullinen merkitys on suuri, sillä se mahdollistaa toimivan metapopulaatiorakenteen monille lajeille kuten perhosille, antaen edellytykset lajien pitkän aikavälin selviytymiselle.
Suota halkovat ojat kuljettavat ravinteita ja kiintoainesta vesistöihin.
Lisätietoa Joukokylän-Kempasvaaran suoryppäästä
Teerisuon vieressä sijaitsevat Suomen Luonnonsuojeluliiton ennallistamat Palopajukonsuo ja Ristiräme sekä Hiilipörssin ennallistamat Isosuo ja Suo-Laihansuo. Alueiden suoluonto on hyvässä vauhdissa toipumaan päin. Esimerikiksi Isosuon ennallistamisen jälkeen alueelle saatiin metsähanhet, tukkasotkat ja lukuisia tavallisempia vesilintuja ja kahlaajia takaisin. Suo-Laihansuosta taas tuli erinomainen hillasuo, jolla kannattaa käydä heinä-elokuussa. Alueen muiden soiden ennallistuksella saavutetaan hyvin korkealla varmuudella merkittävä soiden biodiversiteetin elpyminen.
Luontaisen vesitalouden palauttaminen suolle hyödyntää ilmastoa, alueen jo elpyvää suolajistoa sekä harjuksista, taimenista ja raakuista tunnettuja vesistöjä.