Ilomantsinjärven rehevät rantasuot ovat poikkeuksellisia: paikoin metrejä paksut turvekerrokset kelluvat veden pinnassa korkean veden aikaan. Suo on suurelta osin rehevää sininheinävaltaista saranevaa ja vesistön lähellä rantaluhtaa.

Ennallistusalue on kaksiosainen, yhteensä noin 35 hehtaarin alue. Uusijänkä on alkuaan ollut keskiosistaan hyvin märkä aapasuo. Uusijänkä on ollut paikallisesti tärkeä suoheinän keruualue, ja suon rehevyydestä kertovat vanhat heinälatojen paikat.

Suon ennallistaminen luo lisää elintilaa puronvarren erilaisille korpilaikuille sekä puhtaampaa vettä taimenille.

ENNALLISTAMINEN RAHOITETTU. Mökkivaaran ja Jalkalanvaara-Sammallammen kohde koostuu kahdesta pienestä mutta biodiversiteettiarvoiltaan rikkaasta suosta. Alueen lähdevesiä tullaan johtamaan nykyisistä syvistä ojista entisille pelloille mahdollistaen lähdevaikutteisen lehtokorven kasviston ja eliöstön levittäytymisen laajemmin suolle.

Pirttimaansuon keskeltä on vedetty iso veto-oja, joka kuivattaa hiljalleen koko suoallasta. Samatta turvetta hajoaa hiilidioksidina ilmaan ja humusaineita karkaa ojaa pitkin vesistöihin sekä suoluonto köyhtyy. Pirttimaansuolla tämä negatiivinen kehitys voidaan pysäyttää melko helposti, sillä ojien määrä alueella on melko vähäinen ja uhanalaistakin kasvillisuutta on säilynyt alueella hyvin.

ENNALLISTAMINEN RAHOITETTU. Teerisuo siirtyy ennallistamisen myötä osaksi Joukokylän-Kempasvaaran alueella ennallistettujen soiden joukkiota. Suorypäsalueen ennallistamisesta erityisen tekee soiden valuma-aluetta halkova Tervajoki, joka on kerännyt mainetta yhtenä Suomen parhaista taimen- ja harjusjoista. Teerisuo on aikoinaan ollut lettoa, minkä lisäksi alueelta löytyy keskiravinteisia ja sitä karumpia suotyyppejä.

ENNALLISTAMINEN RAHOITETTU. Viitalamminsuo on keskiosaltaan karu avoneva, jota ympäröivät tupasvillarämeet ja rehevämmät laitakorvet oltiin kauttaaltaan ojitettu. Ojituksen seurauksena myös suon ojittamattomat keskiosat olivat pahoin kuivahtaneet.

Piiliautionneva on aikoinaan ollut laaja, vetinen aapasuo, jonka maisemaa ovat leimanneet avoimet rimpiset osat ja runsasvetiset allikot. Ennallistamisella Piiliautionneva pyritään palauttamaan vanhaan rimpiseen loistoonsa. Neva sijoittuu Salamajärven kansallispuiston ja sen länsipuolisten suojelualueiden väliin, parantaen alueiden ekologista kytkeytyneisyyttä.

Ilvessuo on kauttaaltaan ojitettu ja alkuaan vähäpuustoinen suoalue Puolangalla, Portinjoen latvoilla. Monipuolisen Ilvessuon ennallistamisesta hyötyvät Natura-vesistöt, taimenkannat, hömötiainen ja ilmasto.

ENNALLISTAMINEN RAHOITETTU. Kapustajoen suoalue on pääosin rehevää luhtaa, ja osa jokivarren koivikoista on suotyypiltään uhanalaista koivulettoa. Ennallistettava alue rajoittuu seudun erikoisuuden, erittäin uhanalaisen turjanhorsman, pieneen suojelualueeseen. Lisäksi suolla kasvaa vaarantunutta lettorikkoa. Kapustajoen alueella on siis ojituksista huolimatta edelleen jäljellä hienoja biodiversiteettiarvoja, joiden selviytymistä ja levittäytymistä ennallistaminen avittaa.

ENNALLISTAMINEN RAHOITETTU. Piitsonsoiden ennallistamiskohde on useamman pienemmän suon muodostama kokonaisuus Ilomantsissa. Koko alue on suuruudeltaan noin 350 hehtaaria, josta ennallistettua pinta-alaa on noin 322 hehtaaria.