Hiilipörssi tuottaa luonnonarvoja ekologiseen kompensaatioon – eli mihin?
Hiilipörssi edistää luonnon monimuotoisuuden turvaamista toteuttamalla vapaaehtoisen ekologisen kompensaation mukaisia luonnonarvojen tuottamishankkeita erityisesti ojitetuilla soilla. Tässä artikkelissa avaamme, mitä ekologinen kompensaatio on. Kerromme myös lyhyesti markkinoiden kehitystyöhön hiljattain myönnetyistä tuista Koneen Säätiöltä.
Mitä on ekologinen kompensaatio?
Ekologinen kompensaatio on keino hyvittää luonnolle aiheutettua haittaa, esimerkiksi rakentamishankkeen aiheuttamaa luontokatoa, tuottamalla menetettyjä luonnonarvoja vastaavia luonnonarvoja muualla. Kompensointi on kuitenkin viimesijainen vaihtoehto: ensin on pyrittävä estämään ja minimoimaan luonnolle aiheutettavat haitat.
Suomessa ekologisen kompensaation pelisäännöt kirjattiin vuonna 2023 uudistettuun luonnonsuojelulakiin, ja sen toteutumista valvovat ELY-keskukset. Kompensaatiohankkeille on asetettu useita tieteeseen pohjautuvia kriteerejä, joilla varmistetaan, että ekologisen kompensaation mukaisten hyvitysten myötä luonnon kokonaistila ei heikkene.
Keskeiset kriteerit:
- Täysmääräisyys: Hyvityksen on oltava vähintään yhtä suuri kuin aiheutettu heikennys.
- Ajallinen vastaavuus: Hyvittäminen on tehtävä ennen haitan syntymistä.
- Luontotyyppi- tai lajivastaavuus: Hyvityksen kohteen on vastattava heikennettyä luontotyyppiä tai lajin elinympäristöä.
- Maantieteellinen vastaavuus: Hyvitystoimet on toteutettava samalla tai siihen rajautuvalla metsäkasvillisuusvyöhykkeen osa-alueella.
Miten luonnon monimuotoisuutta mitataan ekologisessa kompensaatiossa?
Tietyn alueen luonnon monimuotoisuutta mitataan niin sanotuilla luonnonarvohehtaareilla (LAH). Jokaiselle alueelle – esimerkiksi metsikkö- tai suokuviolle – määritetään luonnontilaisuus yhden desimaalin tarkkuudella asteikolla 0–1:
- Arvo 0: täysin luonnontilansa menettänyt alue
- Arvo 1: täysin luonnontilainen alue
Alueen luonnontilaisuus määritellään tilamittaristolla, joka ottaa huomioon kullekin luontotyypille keskeisimmät ominaiset piirteet. Esimerkiksi puustoisella suolla näitä arvioitavia piirteitä olisivat muun muassa vesitalouden luonnontilaisuus, kasvillisuuden edustavuus ja puuston rakenne.
Esimerkkejä:
- Jos ojitettu neljän hehtaarin lettosuoesiintymä saa tilamittariston mukaan lähtöarvoksi 0,3, sen luonnonarvohehtaarimäärä on 4 × 0,3 = 1,2 LAH luontotyyppiä lettosuo.
- Täysin luonnontilaisen lehtokorven kahden hehtaarin laajuinen esiintymä on luonnonarvohehtaarimäärältään 2 x 1,0 = 2 LAH luontotyyppiä lehtokorpi.
Haitan laskenta:
Haitan laskentaa havainnollistaa seuraava esimerkki:
Luonnontilainen (lähtöarvo 1) neljän hehtaarin lettosuoesiintymä muutetaan asfalttikentäksi (arvo 0). Tällöin menetetyt luonnonarvohehtaarit ovat (0 – 1) x 4 = – 4 LAH luontotyyppiä lettosuo.
Hankkeen kompensoimiseksi tarvitaan vähintään 4 LAH lettosuotyyppiä hankkeen tai siihen rajautuvalla metsäkasvillisuusvyöhykkeellä. Hyvittävät toimenpiteet täytyy hyväksyttää ELY-keskuksella ja aloittaa ennen asfalttikentän rakentamista.
Hyvityksen laskenta:
(Tavoiteltu tila – lähtötila) × pinta-ala = tuotettavat luonnonarvohehtaarit
Tavoitelu tila tarkoittaa hyvittävillä toimenpiteillä (esim. suolla ojien tukkimisella) ja alueen suojelulla saavutettavia kumuloituvien hyötyjen keskiarvoa seuraavien 30 vuoden ajalta.
Tavoiteltua tilaa arvioitaessa otetaan huomioon luonnon kehitykseen liittyvät epävarmuudet. Tämän laskelman perusteella määritellään hyvityshankkeesta saatavien eli myytävien luonnonarvohehtaarien määrä.
Esimerkki hyvityksen muodostumisesta:
Suon ennallistamisen ennakoidaan parantavan neljän hehtaarin lettosuoesiintymän luonnontilaisuutta 30 vuodessa arvosta 0,3 arvoon 0,5: (0,5 - 0,3) x 4 = 0,8 lisäistä LAH
Lisäiset luonnonarvohehtaarit voidaan myydä toimijoille kuten yrityksille, jotka haluavat ostaa niitä hyvittääkseen omasta toiminnastaan aiheutuneita luontohaittoja.
Vaikka mittavastikin hyvityshankkeista saatavat LAH-määrät voivat tuntua intuitiivisesti vähäisiltä, niiden taustalla on vaikuttava kokonaisuus: luonnonarvojen pysyvä parantaminen ja suojelu.
Lisätietoa: Ympäristöministeriö – Luonnonarvojen tuottaminen
Lisätietoa: Ympäristöministeriö – Ekologisen kompensaation soveltamisopas
Hiilipörssi luonnonarvojen tuottajana
Hiilipörssi toteuttaa ekologisen kompensaation luonnonarvojen tuottamishankkeita täyden palvelun periaatteella. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Hiilipörssi hoitaa kaikki vaiheet hankkeen alusta loppuun:
- Luontotyyppien kartoitus
- Luontotyyppien lähtötilan arviointi
- Ennallistamissuunnitelma ja tavoitetilan määrittely
- Hyvittämissuunnitelman lausuntopyyntö ELY-keskukselta
- Toimenpiteiden toteutus
- Lausuntopyyntö ELY-keskukselle tuotettujen luonnonarvojen laadusta ja määrästä
- Tarpeen mukaan luonnonarvohehtaarien myynti maanomistajan puolesta
Hiilipörssi on heinäkuuhun 2025 toteuttanut yhden ekologisen kompensaation hyvityshankkeen, joka koostuu pääosin erilaisista suoelinympäristöistä. Kuva hankealueen alkukartoitusretkeltä. Kuva: Annika Kiiski
Mitä maanomistaja saa hyvityshankkeeseen osallistumisesta?
Maanomistaja, joka ennallistaa maataan ekologisen kompensaation puitteissa, tukee luonnon monimuotoisuutta ja saa siitä vastineeksi virallisesti hyväksyttyjä luonnonarvohehtaareja. Nämä biodiversiteettikreditit voidaan myydä toimijoille, jotka tarvitsevat niitä hyvittääkseen omasta toiminnastaan aiheutuneita luontohaittoja. Suoelinympäristöjä ennallistettaessa on mahdollista myös saada tuloja ennallistushakkuista.
Koneen Säätiön tuki tuuppaa ekologisen kompensaation markkinoille vauhtia
Vaikka kiinnostus ekologiseen kompensaatioon on ollut suurta, markkinoiden käynnistyminen on ollut verrattain varovaista. Haasteita aiheuttavat tiukat säädökset ja kohdanto-ongelma: luonnonarvoja pitäisi ihannetapauksessa olla valmiina "kaupan hyllyllä", mutta useimmat hyvityskohteet vaativat verrattain pitkää valmistelua eikä ostajia usein ole etukäteen tiedossa. Toinen ongelmakohta on lainsäädännön vapaaehtoisuus, jolloin kompensointitoimet jäävät monesti haitanaiheuttajilta tekemättä.
Kesällä 2025 Koneen Säätiö myönsi 2,2 miljoonaa euroa apurahaa ekologisen kompensaation edistämiseksi. Suurin tuensaaja oli Ilmari Räsäsen säätiö, jota luotsaa Hiilipörssin tieteellisenä johtajanakin toimiva Risto Sulkava. Säätiö sai 1,38 miljoonan euron rahoituksen, jonka avulla kehitetään markkinoita ja tuotetaan valmiita luonnonarvohehtaareja myytäväksi “kaupan hyllylle”. Muita apurahan saajia olivat MTK ja Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistys.