Sijainti: Puolanka, Kainuu. Linkki Karttapaikkaan
Koko: 14,78 hehtaaria
Aikataulu: Maanomistaja on hakenut koivuja polttopuiksi syksyllä 2025. Ennallistamistyöt aloitetaan kesällä 2026.
Saatavuus: Ilvessuon ennallistus ja suojelu toteutetaan osana uusiutuvan energian toimijoiden yhteishanketta nimeltä Luontolahja 108-vuotiaalle Suomelle, jonka rahoittajina toimivat Taaleri Energia, Helen, Myrsky Energia, ABO Energy yhdessä Ålandsbankenin tuulivoimarahaston kanssa, Suomen uusiutuvat, Fortum, Eolus, Ilmatar ja Neoen.
Portinjoki. Kuva: Risto Sulkava
Ilvessuo on 14,8 hehtaarin suuruinen, kauttaaltaan ojitettu ja alkuaan vähäpuustoinen suoalue Puolangalla, Portinjoen latvoilla. Monipuolisen Ilvessuon ennallistamisesta hyötyvät Natura-vesistöt, taimenkannat, hömötiainen ja ilmasto.
1. Ilmastohyödyt
Ilvessuon alueeseen sisältyy noin neljä hehtaaria entistä turvepeltoa, jonka ilmasto- ja vesistöpäästöt ovat olleet ojituksen jälkeen erityisen suuria. Ennallistaminen tyrehdyttää entisen turvepellon, kuten myös muun kuivatetun turvemaa-alan, päästöt luonnontilaisen suon tasolle. 14,78 hehtaarin kokoisen alueen ennallistamisen ilmastohyöty on yhteensä 609,7 CO₂-tonnia.
Mihin Hiilipörssin laskema ilmastohyöty perustuu?
Ojitetun suon vesitalouden palauttaminen pysäyttää kuivan turpeen hajoamisen ja turvaa siten soiden valtaa hiilivarastoa. Keskimäärin ojitettujen soiden hiilivuoto Väli-Suomessa on 1,5 hiilitonnia eli 5,5 CO₂-tonnia hehtaaria kohden vuodessa (lähde). Hiilipörssin menetelmässä ennallistamisen hiilihyöty lasketaan edellä mainittuun lukuun pohjautuen 15 vuoden ajalta kaksinkertaisella varmuuskertoimella, jolloin yksi ennallistettu suohehtaari tuottaa yhteensä 41,25 tonnia CO₂-hyötyä.
Vaikka ennallistaminen voi lisätä etenkin alkuvuosina metaanipäästöjä, on ennallistamisen pitkän aikavälin vaikutus ilmastoon positiivinen turpeen hajoamisen pysähtymisen ansiosta. Kun rahkasammalet ja muu suokasvillisuus palaavat valtakasvillisuudeksi, alkaa suo jälleen sitoa hiiltä ja kasvattaa uutta turvetta.
Kaikki Hiilipörssin kohteet suojellaan pysyvästi, jolloin niiden hiilivarasto ja monipuolinen luonto turvataan myös tuleville sukupolville.
Etenkin Ilvessuon entisen turvepellon ennallistamisen ilmastohyödyt ovat suuret. Kuva: Risto Sulkava
2. Vesistöhyödyt
Ilvessuon ennallistaminen tuo merkittäviä hyötyjä vesistöille. Suon rinteet viettävät voimakkaasti Portinjokeen, mistä johtuen ojitukset ovat kuormittaneet Portinjokea rajusti. Portinjoki kuuluu Kiiminkijoen latvavesistönä arvokkaaseen Kiiminkijoen Natura-alueeseen.
Ilvessuon ojitukset kuormittavat nykyisellään Portinjokea. Kuva: Risto Sulkava
Portinjoessa elää alkuperäinen taimenkanta, joka hyötyy ennallistamistoimista nopeasti. Pidemmälle joen alajuoksuunkin saadaan pieni lisähyöty virtaamien tasaantumisen ja puhtaampien latvavesien myötä. Vaikka yksittäisen suon vaikutus suureen jokeen on rajallinen, parantaa jokainen pala palautettua valuma-aluetta osaltaan joen tilaa. Ilvessuon ennallistaminen tukee siten Kiiminkijoen Natura-vesistön tilan parantamista.
3. Luonnon monimuotoisuus
Ilvessuon luonto koostuu hyvin erilaisista osista: on rehevää siniheinäniittyä, lähteistä puronvartta, tupasvillarämettä, karua isovarpurämettä ja ohutturpeista entistä kangaskorpea ja turvekangasta. Pienialaisella entisellä lettorämeosalla kasvaa muun muassa näsiää, sukelttoa ja luhtavillaa.
Majavan patojen aiheuttamat tulvat ovat luoneet alueelle paljon mm. hömötiaisten pesimäpaikoiksi soveltuvia koivupökkelöitä. Kuva: Risto Sulkava
Ennallistettavaan alueeseen kuuluu pusikoitunut entinen turvepelto ja tulvaniittyä, jonka majavat ovat joitakin vuosia sitten tulvittaneet siten, että alueen kaikki puut ovat kuolleet. Sittemmin majan pato on purettu ja majavatkin alueelta hävinneet. Nykyisin niitty, joka on aikanaan ojitettu pelloksi tai suoheinän niittoalueeksi, on muuttunut hienoksi saroja ja vihvilöitä kasvavaksi tulvaniityksi.
Lisäksi Ilvessuo tarjoaa turvapaikan uhanalaistuville lintulajeille. Vuoden 2025 pesimäkaudella alueella havaittiin muun muassa pajusirkku, metsäviklo, västäräkki ja uhanalainen hömötiainen. Paikallisten toiveissa olisi myös saada hilla jälleen marjomaan alueella.
Ilvessuon ennallistamisessa tukitaan ojat kaikilta yllä mainituilta, keskenään erilaisilta osa-alueilta – yksi tuottaa enemmän ilmastohyötyjä, toinen on erityisen arvokas vesistöille ja kolmas tuottaa runsaiten biodiversiteettiarvoa. Paras lopputulos saadaankin, kun erilaisia suotyyppejä ennallistetaan rinnakkain.
Ilvessuon ennallistus ja suojelu toteutetaan osana uusiutuvan energian toimijoiden yhteishanketta nimeltä Luontolahja 108-vuotiaalle Suomelle. Luonnonperintösäätiön ja Hiilipörssin toteuttamien ennallistamis- ja suojeluhankkeiden rahoittajina toimivat Taaleri Energia, Helen, Myrsky Energia, ABO Energy yhdessä Ålandsbankenin tuulivoimarahaston kanssa, Suomen uusiutuvat, Fortum, Eolus, Ilmatar ja Neoen. Hiilipörssi kiittää näitä yrityksiä Ilvessuon ennallistamisen mahdollistamisesta.
Voit seurata Ilvessuon ja muiden ennallistuskohteiden myyntiä Hiilipörssin Suorekisterissä.